Huhtikuussa olin 11-vuotiaan poikani kanssa Oulussa Linnanmaan jäähallissa, jossa pelattiin junioreiden jääkiekkoturnaus. Ottelujen seuraamisen tauoilla huomioni kiinnittyi kahvilan ilmoitustaululla hienoon julisteeseen, joka markkinoi valokuvanäyttelyä Raatin liikuntakeskuksessa. Julisteessa on kolme juoksijaa, joista kaksi on askeltanut nimensä historiaan olympiavoittajina. Hieno juliste kiinnosti minua niin paljon, että päätin ottaa valokuvan tarinan selville. Pienimuotoinen historiantutkimus oli samalla myös matka lapsuuteni juoksijasankareiden maailmaan.
Lasse Viren ja Miruts Yifter veivät 5 000 ja 10 000 metrin olympiavoitot vuosina 1972-1980, ja heidät tuntevat kaikki aikoinaan yleisurheilua seuranneet. Julisteen kolmas mies on raamikas Rauno Mattila, joka voitti ratakympin Suomen mestaruuden vuosina 1967 ja 1970. Parhaimmillaan Mattila juoksi kympin 28.36,6 ja vitosen 13.39,6. Nykyään Mattilan tuloksilla voitettaisiin Kalevan kisoissa mennen tullen, mutta valokuvan ottamisen aikoihin vuonna 1972 SM-mitali olisi ollut tiukassa. Suomi nimittäin edusti tuohon aikaan kestävyysjuoksun maailman huippua laajalla rintamalla.
Julisteen innoittamana juoksimme toisen turnauspäivän aamulenkillä Raattiin näyttelyyn tutustumaan. Paikan päällä paljastui, että alkuperäisessä kuvassa oli neljäskin juoksija. Joukkoa veti Pekka Tiihonen, joka valittiin samana vuonna Münchenin olympiakisojen maratonille. Tiihonen juoksi maratonin parhaimmillaan 2.15.15, mutta joutui keskeyttämään Münchenissä. Häntä ei valittu vuoden 1974 EM-kisoihin, mikä oli aikoinaan pienimuotoinen skandaali.
Kuva oli otettu 3. heinäkuuta 1972 Meskus-kisoissa Raatin stadionilla. Seuraavana päivänä julkaistu Kalevan artikkeli kertoo 5 000 metrin hurjasta tasosta. Kisaan osallistui kahden tulevan olympiavoittajan lisäksi vuoden 1973 maastojuoksun maailmanmestari Pekka Päivärinta ja Moskovan olympiakisojen 1980 suomalaissankari Kaarlo Maaninka. Kisat oli nimetty valmentaja Paavo Meskuksen mukaan. Hän tuli tunnetuksi muun muassa Juha Väätäisen valmentajana. Vuonna 1971 Väätäinen oli nostanut suomalaisen kestävyysjuoksun takaisin kansainväliselle huipulle kahdella Euroopan mestaruudellaan.
Myös valokuvan ottanut Uuno Laukka oli oman alansa legenda. Valokuvaajana hän tallensi Oulun kehitystä 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Hän oli myös yksi kuuluisimmista sota-ajan tk-miehistä. Hän tallensi kuviinsa taistelujen näkymiä Uhtuan ja Kiestingin lohkoilla sekä Karjalan kannaksella. Erityisesti hän kunnostautui kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuon kuvaajana.
Laukka oli valokuvaajana todellakin mestari. Yhdessä kuvassa hän onnistui kiteyttämään ratajuoksun armottomuuden ja viehätyksen hienolla tavalla, joka välittyy Virenin tuskaisessa ilmeessä, Yifterin askeleen kepeydessä ja Mattilan taistelutahtoa uhkuvassa olemuksessa. Kohtalon oikusta upeaan kuvaan osui myös peräti kuuden olympiavoiton edestä tulevaa urheiluhistoriaa.
Raatin stadionin, oululaisen urheilun, Raatinsaaren ja Merikosken siltojen historiasta kertovaan valonäyttelyyn voi tutustua maksutta stadionin aukioloaikoina.
