Vuonna 490 ennen ajanlaskun alkua kreikkalaiset joukot löivät Persian suurkuninkaan Dareios I:n pelätyn armeijan Marathonin taistelussa Attikan rannikolla. Koska kännyköitä tai nykyaikaista tiedonvälitystä ei silloin vielä ollut, lähti Feidippides-niminen ateenalainen sotilas viemään ilosanomaa 40 kilometrin päähän Ateenaan. Tarinan mukaan elokuun helteessä juossut Feidippides kuoli pian sen jälkeen, kun oli päässyt perille ja kertonut uutisen ”nike” eli voitto ateenalaisille. Juoksijan kuolema ei välttämättä pidä paikkaansa, koska hän oli noin 40-vuotias ja Ateenan viranomaisten palveluksessa toiminut ammatikseen juokseva sanansaattaja ja aikansa nopeimpia juoksijoita. Joka tapauksessa hän on historian ensimmäinen maratoonari ja sai nimensä historiaan.
Ensimmäinen numerolappumaraton juostiin tämän tarinan innoittamana ensimmäisissä nykyaikaisissa Ateenan olympialaisissa 10. huhtikuuta 1896 noin 40 kilometrin matkalla Marathonista Ateenan olympiastadionille. Juoksijoita oli 11. Tämän jälkeen maraton on ollut ohjelmassa kaikissa olympialaisissa. Nykyiseen vakiopituuteensa 42 195 metriin eli 26.385 mailiin maraton venytettiin neljänsissä olympialaisissa Lontoossa 1908, ja pikkuhiljaa se vakiintui myös ammattilaismaratonien kilpailumatkaksi. Lontoon maratonin voitti Yhdysvaltalainen Johnny Hayes ajalla 2 tuntia 55 minuuttia. Ensimmäisenä maalilinjan ylittänyt Italian Dorando Pietri hylättiin, koska hän menetti tajuntansa 200 metriä ennen maalia ja hänet talutettiin maaliin. Mukana oli myös ensimmäistä kertaa olympialaisissa kilpaillut suomalaismaratoonari Karl (Kalle) Nieminen. Hänen sijoituksensa oli kymmenes.
Maratonennätys on parantunut reilun sadan vuoden aikana reilusti, mutta silti ollaan edelleen samalla tuntiluvulla. Siksikin kahden tunnin alitusta odotetaan kovasti, ja kerran se on jo onnistunutkin. Kenian Eliud Kipchogen lokakuussa 2019 juoksema aika 1.59.40,2 ei kuitenkaan ole virallinen ME-tulos, koska se juostiin usean jänisjuoksijan avustamana, ja lisäksi juoksijan eteen heijastettiin koko ajan grafiikalla aikatavoite.
Tällä hetkellä maratonin maailmanennätys on 2.00.35 ja sen juoksi kenialainen Kelvin Kiptum Chicagossa 8.10.2023. Tämä on ensimmäinen kerta, kun maraton on juostu alle kahden tunnin ja yhden minuutin. Suomen miesten maratonin ennätys on 2.10.46, jonka juoksi Janne Holmén Rotterdamissa 13.4.2008. Naisten maratonin maailmanennätys on tällä hetkellä etiopialaisen Tigst Asscfan nimissä. Hän juoksi 24.9.2023 Berliinissä ajan 2.11.53. Naisten Suomen maratonennätys parani vastikään Valencian maratonilla, kun Camilla Richardsson juoksi uuden SE-ajan 2.24.38. Koko 2000-luvun maratonien kirkkaimmat mitalit ovat menneet pääosin kenialaisille ja etiopialaisille juoksijoille.
Ennätykset ovat parantuneet viime aikoina ennen kaikkea uusien, parempien kenkien avulla. Näiden jousikenkien pohjaan on rakennettu jäykkä hiilikuitulaatta, joka säästää juoksijan energiaa ja pompauttaa jalan eteenpäin. Vauhdikkaaseen juoksuun ja kisoihin soveltuvat kengät rullaavat hyvin ja ovat erittäin kevyet, mutta kestävät vain muutama sata kilometriä juoksua ja maksavat satoja euroja.
Maratonin maailmanennätys on kerran ollut suomalaisen nimissä, kun Hannes Kolehmainen juoksi Antwerppenissä 22.8.1920 ajan 2.32.35 ja paransi ruotsalaisen Alexis Ahlgrenin aiempaa ennätystä peräti neljällä minuutilla. Kerran taas maratonennätystä on parannettu Suomessa, kun Yhdysvaltain Jim Peters paransi omissa nimissään olevaa ennätystä muutamalla sekunnilla aikaan 2.18.34 Turussa 4.10.1953.
Suomalaiset ovat ahkeraa maratonkansaa: jopa yksi prosentti suomalaisista on juossut elämänsä aikana ainakin yhden maratonin. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tämä luku on noin 0,5 prosenttia. Kaikista maailman ihmisistä ehkä 0,2 prosenttia on juossut maratonin. Myös kaikkien aikojen maratontilastoissa suomalaiset pärjäävät hienosti. Jo 2 376 maratonia juossut Raisiolainen Kalevi Saukkonen sijoittuu eniten maratoneita juosseitten maailmanlistalla sijalle kaksi, ja viidenkymmenen kärjen joukosta suomalaisia löytyy viisi. Suomea suositumpaa maratonjuoksu taitaa olla vain Japanissa.
Suuren yleisön suosioon maratonjuoksu alkoi yleistymään 1970-luvulla. Erityisesti New Yorkin maraton alkoi kasvamaan vuosi vuodelta, ja maailman suosituin kaupunkimaraton siitä tuli vuonna 1976, kun sen reitti siirrettiin kulkemaan New Yorkin viiden kaupunginosan läpi. Eurooppaan maratonvillitys tuli varsinaisesti 1980-luvulla ja Suomessa maratonjuoksu on kasvattanut 1990-luvun alusta lähtien tasaisesti suosiotaan. Pitkien juoksumatkojen suosio on kasvanut juoksuharrastuksen nosteessa, ja nykyisin maratoneja järjestetään Pohjois-Suomea myöten kymmeniä vuodessa.
Vuosittain noin 20 000 suomalaista juoksee ainakin yhden maratonin kotimaassa tai ulkomailla. Viime vuosina maratonin suosiota ovat kuitenkin vähentäneet mm. polkujuoksukisojen ja trialthonin suosioiden kasvaminen, mutta silti maratontapahtumat ovat todella suosittuja ja osa loppuun myytyjä. Ehkä trendi onkin, että vaikka maratonin suosio on nyt laskussa, niin maratonien keräily ja maratonmatkailu kasvattavat suosiotaan koko ajan: nykymaratoonarit hakevat elämyksiä.
Seppo Mustonen, maratoonari (19 juostua maratonia ja kolme polkujuoksua), Kempele
Muita blogeja samasta aiheesta: