Historian ensimmäisen maratonkisan, Ateenan vuoden 1896 Olympialaisten yhteydessä juostun 39 990 metrin kilpailun voitti kreikkalainen lammaspaimen Spyridon Louis. Hänen voittoaikansa oli 2:58:50, vaikka hän nautiskeli huoltopisteillä viiniä ja oli juossut maratonin vain kerran aiemmin, Kreikan Olympiakarsinnassa. Olympiavoitto oli Kreikalle valtava ylpeydenaihe, ja Louis onkin mm. ikuistettu Kreikan kahden euron kolikkoon ja Kreikassa on sanonta ”tehdä Louisit”, mikä tarkoittaa katoamista juosten paikalta.
Minä tein kirjaimellisesti Louisit joulukuun alussa, kun juoksin 20. maratonini Espanjan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Valenciassa. Vaikka jätin viininjuonnin maratonin jälkeen, jäin Louisin voittoajasta yli tunnin. Toki maratonmatka on nykyisin pari kilometriä pidempi eli 42 195 metriä, kun vuoden 1908 Lontoon Olympiakisoissa englantilaiset halusivat kisan lähtevän Windsorin linnan pihalta ja maaliviivan olevan olympiastadionin kuninkaallisen aition alla. Sen jälkeen maratonin pituus vakiintui tuohon mittaan.
Valencian maraton trendaa juuri nyt, koska se on käytännössä kilpailukauden päätös lähes kaikille juoksijoille. Lisäksi sen reitti on äärimmäisen tasainen, keli tuohon aikaan Valenciassa on optimaalinen ja palkintorahoja jaetaan yli 400.000 euroa.
Maratoneja on juostu jo yli 125 vuotta. Koko sen ajan voittoajat ovat olleet kahden tunnin ja kolmen tunnin välissä. Juoksukenkien kehityksen myötä viime vuosina maratonennätyksiä on rikottu lähes vuosittain, mutta alle kahden tunnin ihminen ei ole sallituissa olosuhteissa vielä pystynyt maratonia juoksemaan. Nykyinen maratonennätys on kenialaisen Kelvin Kiptumin nimissä. Kiptum juoksi ensimmäisen maratoninsa Valenciassa vuonna 2022, ja teki heti kaikkien aikojen debyyttimaratonennätyksen 2.01.53. Vuosi siitä Kiptum juoksi maailmanennätyksen Chicagossa, 2.00.35. Se tarkoittaa 2.52 kilometrivauhtia. Valitettavasti Kiptum menehtyi auto-onnettomuudessa helmikuussa 2024.
Paitsi harrastelijoiden keskuudessa, on maratonjuoksu nostanut päätään myös kilpaurheilussa. Voisi jopa sanoa, että maratonjuoksu on yleisurheilun lajeista tällä hetkellä kaikkein vahvimmassa asemassa. Yhdistämällä huippu- ja harrasteurheilijat samaan kisaan, saadaan paremmin rahoitusta, näkyvyyttä ja kiinnostavuutta. Valencian maraton on hyvä esimerkki tästä: kisa näytettiin jopa Suomessa suorana televisiosta.
Maratonjuoksun kiinnostavuutta lisää myös se, että suomalaiset pärjäävät kisoissa. Vuonna 1920 Hannes Kolehmainen paransi silloista maratonin maailmanennätystä Belgian Antwerpenissä. Viime vuosina menestyneitä maratoonareitamme ovat mm. Janne Holmen, Francis Kirwa, Alisa Vainio ja Camilla Richardsson. Maratonin ennätyksiä onkin viime aikoina rikottu eniten juurikin naisten sarjoissa, niin maailman kuin Suomenkin ennätyksiä. Naisjuoksijoiden tason nosto johtunee siitä, että naiset osallistuvat nykyään huippu-urheiluun laajemmin kuin koskaan aiemmin. Naisten maratonin maailmanennätys on tältä syksyltä: Kenian Ruth Chepngetichin paransi Chicagossa 13.10.2024 vanhaa naisten maratonennätystä parilla minuutilla ja pysäytti kellon aikaan 2.09.56.
Tänä päivänä maratoneja järjestetään kaikkialla maailmassa tuhansittain. Ajallisesti tapahtuma pyritään järjestämään aina siihen aikaan vuodesta, että alueen lämpötila on noin 20 astetta. Erikoisimpia maratoneja lienevät mm. Pohjoisnavan maraton, joka järjestetään noin -30 asteen pakkasessa, Antarktisen maraton, Kiinan muuri-maraton, jossa kiivetään noin 5000 askelmaa, sekä Mount Everest-maraton, jossa kilpailijoiden täytyy vaeltaa parin viikon ajan päästäkseen kisapaikalle.
Syitä maratonin juoksemiseen on monia. Minulla se on yksinkertaisesti se, että juoksen, koska pystyn juoksemaan. Minulle maratonin maaliin pääsy tuottaa iloa ja valtavia positiivisia hyvänolon sekä onnen tunteita. Näillä on suuri vaikutus mielenterveyteeni, eli maraton parantaa mm. mielialaani ja itsetuntoani. Isojen massajuoksujen tunnelma on niin uskomattoman hieno, ettei niihin kyllästy. Tavoitteenani on juosta elämäni aikana vähintään sata maratonia, ja toivottavasti pystyn juoksemaan niistä mahdollisimman usean suurissa kaupunkimaratoneissa.
Seppo Mustonen, maratoonari (20 juostua maratonia ja neljä polkujuoksua), Kempele
Kommentare