Aktiiviseen kunnon ylläpitoon pätee sama kuin moneen muuhunkin asiaan: tavoitteiden asettamisella sekä merkityksellisyydellä on selkeä yhteys ihmisen onnellisuuteen, hyvinvointiin ja motivaatioon. Kun on asettanut itselleen päämäärän mihin haluaa päästä, on motivoituneempi tekemään asioita tavoitteiden eteen. Usein tavoitteiden edistäminen saa innostuksen syttymään ja lisää päivittäistä mielihyvää. Vaikka pidän juoksemisesta, niin tavoitteiden asettaminen tekee juoksusta entistä mukavamman.
Hyvä tavoite on itselle tärkeä, arvokas ja mielekäs. Sen tulee olla myönteinen eli kohti jotain, ei pois jostain. Vielä kun oma tavoite on selkeä, toteutuskelpoinen, omissa käsissä ja mitattavissa oleva, alkaa tuloksiakin tulla. Tavoitteet suuntaavat huomiota niiden mukaiseen toimintaan, saavat ponnistelemaan, lisäävät sinnikkyyttä sekä auttavat etsimään ja luomaan tapoja tavoitteen saavuttamiseksi.
Tavoitteeni yli kaiken on elää terveellisesti ja pysyä terveenä, henkisesti ja fyysisesti. Lenkkeily on siis minulle paitsi terapiaa, myös keino hankkia vastustuskykyä ja vältellä mm. sydän- ja verisuonitauteja. Minulla on siis selkeä strategia ja syy, miksi laitan lenkkarit jalkaan noin joka toinen päivä, viikosta ja kuukaudesta toiseen.
Jotta pääsisin tähän tavoitteeseen, täytyy se tarkentaa ja konkretisoida. Minulla se on lentolippuineen ja varausmaksuineen hoidettu seuraava maratonreissu juoksutiimimme, Trio Woiman kanssa. Silloin takaraivossa (ja Whatsapp-ryhmässämme) on riittävästi pakottavaa sosiaalista painetta sekä järkeä siihen, että maraton on kalenterissa, se lähestyy ja siihen täytyy treenata. Kun vielä asettaa itselleen tavoiteajan tai lyö vedon kavereiden kanssa tälle maratonille, toimivat ne isona harjoittelun tavoitteellistajana ja motivaattorina. Kun tekee tavoitteita edistäviä asioita, elämään on mahdollista saada pitkäkestoista hyvinvointia.
Muitakin tapoja motivoida itseään urheilemaan on useita. Nykyiset rannetietokoneet ja älypuhelinsovellukset toimivat hyvänä kannustimena ja ohjaajana. Ne kertovat lahjomattoman tarkasti, minkä verran olet (tai et ole) treenannut. Tällöin myös oman kunnon kehittymisen seuraaminen on helpompaa. Lisäksi oman kuntotason perusteella mukautetun juoksuohjelman avulla pystyy harjoittelemaan oikein, välttämään ylirasittumista sekä juoksemaan vaihtelevia lenkkejä.
Joku löytää inspiraationsa juoksemiseen juoksukoulusta. Ryhmässä saakin vertaistukea, säännöllisyyttä sekä kannustusta treenaamiseen, ja mikä monelle tärkeintä, sosiaalista kanssakäymistä. Tarvittaessa ohjaaja voi auttaa myös mm. varusteasioissa sekä juoksutekniikassa.
Mikko Leppilampi asetti Instagramissa itselleen haasteen "fit for forty". Mikko aikoo siis olla viisikymppisiä viettäessään paremmassa kunnossa kuin koskaan. Kun tavoitteensa julkaisee noin julkisesti, toimii se tietenkin lisämotivaattorina matkalla maaliinsa. Nyt Mikko julkaiseekin somessa säännöllisesti kuvia itsestään treenaamassa "kuin viimeistä päivää". Muutama vuosi sitten Kempeleen maratonilla oli saksalainen osallistuja, joka täytti sinä päivänä 50 vuotta ja hän juoksi silloin 50. maratoninsa. Ei hullumpi tavoite, jää ainakin ikimuistoisesti mieleen.
Yksi hyvä ja haasteellinen tavoite on juosta joka vuosi edellisvuotta enemmän. Ensimmäisenä vuotena voi tehdä uudenvuodenlupauksen ja lähteä tavoittelemaan esimerkiksi tuhatta juoksukilometriä, ja seuraavana vuonna tavoittelee sitten sen ennätyksen rikkomista. Moni juoksua harrastava pitääkin juoksupäiväkirjaa, jolloin on paremmin selvillä omasta senhetkisestä kunnostaan. Nykyiset äly- ja urheilukellot sekä kännykkäappsit helpottavat tätä kirjapitoa.
Radiojuontaja Jaajo Linnonmaa on kehittänyt kilojen kurissapitämiseksi valokuvalaihtarin. Hän ottaa kuvan puntarista ja itsestään someen aina, kun uusi, alhaisempi painoennätys syntyy. Tämäkin perustuu siis sosiaaliseen paineeseen ja voisi toimia juoksutavoitteessakin.
Jokainen miettii oman haastamisensa ja tavoitteensa aina omista lähtökohdistansa. Koska viime kädessä on vastuussa vain itselleen, kannattaa oman juoksutavoitteen ja -ohjelman kanssa olla armollinen, järkevä sekä suunnitelmallinen. Joskus liian vähän on paljon enemmän kuin liian paljon. Tärkeää on muistaa muu elämä sekä riittävä lepo. Itseä kannattaa palkita suunnitelmansa toteutumisesta, eli välitavoitteisiin pääsemisestä ja esimerkiksi maratonin maaliin pääsemisestä.
Tärkein asia kuitenkin on, että nauttii juoksemisesta. Se edellyttää, että pysyy terveenä ja paikat pysyvät kunnossa. Oman kunnon kehitys ei ole suora viiva eteen- ja ylöspäin, vaan pitää varautua myös takapakkeihin ja taukoihin. Juoksu on siitä hieno harrastus, että aina riittää unelmia sekä haasteita.
Blogin kirjoittaja on kempeleläinen maratoonari (17 juostua maratonia).
