Spitsbergen marathon (Huippuvuorten maraton) juostaan kahtena puolikkaan kierroksena, jotka tarjoavat kunnon haasteen kovakuntoisemmallekin seikkailijalle. Heti alkuun on vajaan kilometrin pituinen nousuosuus, minkä jälkeen lasketellaan pari kilometriä kylälle pääasiassa soratietä pitkin. Maratonin luonne tuleekin selväksi heti alussa. Nousuja ja soratietä nimittäin riittää. Itse asiassa soratietä on noin puolet reitistä.
Spitsbergen marathon kuuluu niihin juoksukisoihin, jotka eivät vedä puoleensa kansainvälisiä huippunimiä. Suurin osa osallistujista on tavallisia kuntoilijoita, jotka ovat lähteneet hakemaan eksoottista maratonia. Ennätyksiä reitillä ei yleensä juosta, sillä siitä pitää viimeistään huolen kierroksen lopun viiden kilometrin nousuvoittoinen ja pääosin soratietä kulkeva osuus.
Leppoisammalle juoksijalle riittää matkan varrella bongattavaa ja kuvattavaa. Heti parin kilometrin kohdalla juostaan harvinaisen ja pienen hautausmaan ohi. Harvinaiseksi sen tekee, ettei Huippuvuorille haudata ketään muuten kuin tuhkattuna ja
poikkeustapauksissa.
Reitillä on parikin jääkarhuista varoittavaa liikennemerkkiä, joiden äärellä kuntoilijat ovat ottaneet lukemattomat selfiet. Reitin varrelta löytyy myös koiratarha ja maailman pohjoisin bensa-asema. Kokonaisuutena reitin maisema muistuttaa kaivostoiminnan historiasta monine rakennelmineen.
Huippuvuorilla sää voi olla sateisen huono, mutta tällä kertaa kävi hyvä tuuri. Lämmintä oli muutama aste, ja aurinko paistoi koko päivän siniseltä taivaalta. Paiste ei tosin ole näillä seuduilla harvinaisuus, sillä keskiyön aurinko valaisee jo kesäkuun alussa ympäri vuorokauden. Tuulikin pysyi kohtuullisissa lukemissa, vaikka reitin pisimmällä suoralla vähempikin vastainen olisi riittänyt. Kokonaisuutena olosuhteet olivat kuitenkin vuodenaikaan ja paikkakuntaan nähden melkein parhaat mahdolliset.
Lopuksi seikkailijan matkailuvinkki, joka tekee Huippuvuorten maratonreissusta ikimuistoisen. Kisan jälkeinen sunnuntai sujui kuuden tunnin risteilyllä Billefjordin perukoille saakka. Risteilyn mielenkiintoisin kohde oli Pyramiden, joka on vuoteen 1998 saakka toiminut venäläisten kaivosyhteisö. Nimensä se on saanut vuoresta, jonka muoto muistuttaa pyramidia. Sitä kutsutaan myös ontoksi vuoreksi, sillä venäläiset ovat louhineet siihen kivihiilen perässä noin 60 kilometriä kuiluja ja tunneleita.
Kaikkiaan risteily oli valtava luontokokemus. Jylhissä maisemissa tapasimme muun muassa mursun, myrskylintuja, partahylkeitä ja valkovalaiden parven. Tämä reissu oli todellakin tekemisen arvoinen!
