top of page
  • Seppo Mustonen

Elämäntapana kärt besvär


Ruotsissa on sanonta kärt besvär. Kärt tarkoittaa suomeksi rakasta tai arvokasta, besvär taas tarkoittaa vaivaa, haittaa, kipua tai tuskaa. Sanonta (oikeammin idiomi) on muovautunut tarkoittamaan ei niin mukavaa tekemistä, josta on lyhyellä tai pitkällä aikavälillä hyötyä tekijälleen. Tällainen voisi olla vaikkapa avantouinti: hetken kivusta seuraa hyviä asioita, kuten parempaa oloa, virkeyttä ja terveyttä. Toisaalta toiselle esimerkiksi suolakurkkujen tekeminen tai mansikoiden pakastaminen ovat kärt besvär. Näen, että minun elämäntapaani voisi luonnehtia kärt besvärin mukaiseksi. Mietin, mitä laitan suuhuni: porkkanasta seuraa parempia asioita kuin suklaapatukasta. Alokasaikana ilmoittauduin vapaaehtoiseksi jokaiseen nakkihommaan, ja sen seurauksena pääsin RUK:kiin. Opiskeluaikana hyödynsin maamme tarjoamat opiskelumahdollisuudet ja olen valmistunut YO-merkonomiksi ja KTM:ksi. Jaksan nähdä vaivaa myös liikkumisen, urheilun ja kuntoilun eteen. Uskon, että voin paremmin ja olen terveempi juuri sen ansiosta, että käyn kuntosalilla, juoksen pitkiä lenkkejä ja urheilen monipuolisesti. Läheskään aina hikoilemaan lähteminen ei tunnu hyvältä, mutta tiedän jokaisesta hikipisarasta olevan hyötyä juuri minulle itselleni. Tätä on kärt besvär, rakas vaivannäkö.


Uskon, että ikävien asioiden tekeminen rutiininomaisesti helpottaa niiden suorittamista. Sillä tavoin ikävä asia on helpompi nähdä mukavana asiana – tai itse asiassa sitä ei tarvitse edes ajatella. Tällainen voi olla ihmiselle hyvä tapa: salilla, avannossa tai lenkillä voi käydä ilman, että pohtii lähtemistä ja suorittamista sen enemmän. Joka tapauksessa palkinto tulee aina myöhemmin. Jos mieli on kunnossa, niin kaikki sujuu kuin itsestään. Ihminen tekee tuhansia päätöksiä päivässä. Yksi tällainen on päätös sykkeen nostattamisesta ja hikiliikunnasta. Aina kun lähden liikkumaan, se on yksittäinen päätös, valinta. Omasta itsekurista, motivaatiosta ja tavoitteellisuudesta riippuu, kuinka usein tällaisen päätöksen tekee. Toistot tuovat merkitystä ja vain pitkäaikaisesti tehtyjen toisten määrällä – ja jossain määrin rasittavuudella - on merkitystä, vaikka toki yksittäinenkin rasite saa endorfiinit, serotoniinin ja noradrenaliinin liikkeelle ja aiheuttaa ihmiselle euforisen olon. Onnellisuutta ja hyvää elämää pohtivat jo antiikin filosofitkin. Aristoteles korosti eudaimonista onnea hedonististen pyrkimysten sijaan. Eudaimonia voidaan suomentaa onnellisuudeksi, kukoistukseksi tai hyvin eletyksi elämäksi, kun taas hedonismi etsii hetkellisiä nautintoja. Siksi kärt besvär ja eudaimonia ovat lähellä toisiaan: eudaimoninen hyvinvointi saavutetaan elämän tarkoituksen ja mielekkyyden kautta. Se on jatkuvaa ponnistelua, vaivannäköä ja pyrkimystä kasvuun sekä hyvään elämään itselle mielekkäiden asioiden kautta. Töitä ja vaivaa täytyy nähdä oman onnellisuuden, hyvän olon ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Jos jää hedonistisesti sohvalle makaamaan, tuskin on kauaa onnellinen, vaikka onnen hetkiä silloinkin voi kokea minimoimalla kärsimys. Motivaatiota tarvitaan kaikkeen. Ilman motivaatiota et nousisi aamulla edes sängystä, tai korkeintaan siirtyisit sohvalle. Motivaatio syntyy itselle tärkeistä asioista sekä tavoitteista. Siksi on tärkeää, että omat arvot sekä tavoitteet ovat selkeät. Kun osatavoitteiden kautta edistyy kohti isompia tavoitteita, se lisää motivaatiota. Samoin, kun lisää tehtävien mielenkiintoa esimerkiksi kärt besvär-ajattelulla, se parantaa omaa keskittymiskykyä, itsekuria ja motivaatiota. Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla, vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle.

— Helen Keller Seppo Mustonen, maratoonari (18 juostua maratonia ja kolme polkujuoksua), Kempele


162 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page