Toukokuussa 1961 ruotsalaiset arkeologit kokivat hämmennyksen ja ihmetyksen hetkiä. Ruotsalaiset olivat tuolloin onnistuneet nostamaan ylös vuonna 1628 uponneen Wasa-nimisen sotalaivan, joka oli säilynyt Tukholman edustan vesissä hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Nosto-operaation jälkeen arkeologit olivat käyneet läpi laivan historiallista esineistöä, jonka joukosta löytyi yksi merkillinen kummajainen. Yli 300 vuotta sitten uponneessa aluksessa oli pienoismalli suomalaista suurjuoksijaa, Paavo Nurmea esittävästä patsaasta! Miten ihmeessä koskemattomaksi luullussa hylyssä saattoi olla suomalainen veistos?
Mysteeri selvisi, kun suomalaiset teekkarit ilmoittautuivat pilan tekijöiksi. Göteborgiin matkalla olleet suomalaiset olivat keplotelleet itsensä lehdistökortin avulla puoliksi nostetun aluksen lähituntumaan, jolloin suunnitelma oli hioutunut toteutusta vaille. Patsaan pienoismallin he olivat ottaneet mukaansa Turusta. Yön pimeydessä oli vuorossa sukellus alukseen kenenkään huomaamatta ja kaikkien aikojen pila oli valmis! Kuningasjäynäksi nimetyn tempauksen toteuttajia olivat Harri Leppänen, Krister Ahlström sekä idean varsinaiset isät Martti Tuomola ja Matti Kaje.
Legendaarisella pilalla oli omalaatuinen historiallinen taustansa. Aikoinaan ruotsalaiset toimivat Kansainvälisessä olympiakomiteassa harvinaisen aktiivisesti sen puolesta, että Paavo Nurmi julistettiin vuonna 1932 ammattilaiseksi. Näin juoksijoiden kuningas ei voinut kruunata uraansa samana vuonna Los Angelesin olympialaisten maratonilla, jonka hän olisi todennäköisesti voittanut. Pääpiruna oli silloinen Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) puheenjohtaja Sigfrid Edström, joka toimi myöhemmin vuosina 1942-1952 Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajana.
Nurmen ammattilaiseksi julistaminen oli aikansa urheiluskandaali, joka rikkoi Ruotsin ja Suomen yleisurheiluliittojen välit pitkäksi aikaa. Suomi irtisanoutui maaottelutoiminnasta peräti kahdeksaksi vuodeksi. Riita personoitui pitkälti Edströmin ja Suomen Urheiluliiton silloisen puheenjohtajan Urho Kekkosen välille. Suomalaiset saivat lopulta ”kostonsa” parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Paavo Nurmi sytytti olympiatulen Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 Edströmin todistaessa tätä kalavelkojen maksua aitiopaikalta. Tämän piruilun jatkumoa oli tavallaan myös teekkareiden vuoden 1961 jäynä.
Nykyään upeaan Wasa-laivaan voi käydä tutustumassa sen mukaan nimetyssä museossa Tukholmassa, joka on kaiken kaikkiaan mukava lenkkeilykaupunki. Henkilökohtaisesti yksi hienoimmista maratonkokemuksistani oli juuri Tukholmassa 1993, jolloin hellerajan rikkoutuminenkaan ei hidastanut kepeää askelta. Kuriositeettina mainittakoon, että tuolloin kuvattiin vähemmän tunnettua Beck-sarjan elokuvaa Stockholm Marathon ja NHL-legenda Börje Salming rullasi reitin läpi pyörätuolilla kämmenet verillä.
