top of page
  • Seppo Mustonen

Kilpailukauden avaus Terwamaratonilla

Alkuperäinen tavoitteeni oli aloittaa kilpailu/numerolappukausi toukokuun viimeisenä viikonloppuna Karhunkierros Nuts-kisassa Kuusamossa. Matkaan tuli kuitenkin pari muuttujaa, joten liukkaitten ja lumisten polkujen sijaan juoksinkin 25.5.2024 ”kotikisan” aurinkoisilla Oulujoen rannan asfalttiteillä.

Kulunut talvi oli todella hankala juoksua Suomessa treenaaville. Luminen kausi oli todella pitkä, ja pakkasta riitti viikkojen ajan. En ole erityisemmin pitänyt matolla juoksemisesta, mutta nyt oli joulu-tammikuussa pakko vetää pitkiksiäkin mattotreeninä. 


Lisäksi minulle sattui sairastelujakso juurikin kevään koittaessa eli maaliskuussa, joten minulla oli vain tasan kaksi kuukautta aikaa treenata Terwamaratonin puolikkaalle. Laskeskelin, että minulla on takana nyt noin 100 puolimaratonia, numerolapulla ja ilman, joten tiesin kyllä, mitä tuleman pitää. No pain, no gain.

 

Edellisen kerran juoksin Terwapuolikkaan vuonna 2021. Silloin se juostiin yhtenä kierroksena, eli kokonainen maraton oli kaksi kierrosta. Nyt reitti oli muutettu reilun kymmenen kilometrin pituiseksi, eli me 21.1 kilometrin juoksijat hölkättiin pari kierrosta. Syynä Hartaanselän siltaremontti. Aiemmin olen pitänyt, että juoksenpa sitten 10 km, 21.1 km ja 42.1 km matkan, urakka olisi mieluiten yksi kierros. Nyt kuitenkin reilun kympin lenkki tuntuikin yllättävän hyvältä: jo kuuden kilometrin kohdalla oli hienoa lähteä kohti maalialuetta. Lisäksi toiselle kierrokselle tiesi, että mitä tuleman pitää: niin montut, mitä pitää väistää, tuttujen kannattajien paikat kuin myös huoltopisteetkin.

Terwapuolikkaalle lähti kaikkiaan 725 juoksijaa. Se on iso määrä, joten yksin ei tarvinnut hölkätä. Kun juoksee kotipaikkakunnalla, on kavereita niin kannattajissa kuin juoksijoissakin. Vanha viisaus, että kun joku tuttu kannustaa reitin varrella, saa siitä ylimääräistä energiaa usean kilometrin matkalle. Niin nytkin. Kiitos kaikille tsemppihuutojen heittäjille! Lisäksi se, että kun stadionin kuuluttajan ääni alkoi kuulumaan noin 19 kilometrin kohdalla, vauhti kiihtyi kuin automaattisesti.

 

Sääennuste oli luvannut noin 16 asteen lämpöä, aurinkoa ja kevyttä tuulta. Iltapäivän lämpötila nousi auringon lämmittäessä kuitenkin lähelle 20 astetta, ja tuulikin pyöri haittana lähes joka paikassa. Ne olivat kuitenkin pieniä murheita. Sanoisin, että keli oli lähes optimaalinen. Kun Suomessa saa juosta T-paidalla ja shortseilla, niin silloin pitää nauttia.

 

Kokonaisuutena voin todeta, että olipa mukava tapahtuma ja hyvä päivä. Reitin varrella huolto toimi ja kannustus oli upeaa. Raatti toimii hyvin kisapaikkana ja järjestelyt saivat kiitosta. Juoksupaita ei kuulunut ilmoittautumismaksuun, mutta lippiksen kuitenkin sai. Juoksun aikana sykkeet pysyivät matalalla ja maaliin tulin ehjän juoksun jälkeen ihan kohtuullisessa ajassa 1.52. Nautin juoksusta, ei siis ollut tervanjuontia. Heti maaliintulon jälkeen mitali tuli kaulaan, ja sen jälkeen oli tarjolla erilaisia syömisiä ja juomisia. Ja tietty upeita kohtaamisia sekä jutustelua tuttujen ja tuntemattomien kanssa: on se vain niin hienoa aina tuo maaliin pääsy!

 

Speed is a skill”…







Seppo Mustonen

maratoonari

(19 juostua maratonia ja

kolme polkujuoksua)

Kempele

48 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page