• Mika Kulju

Honolulu Marathon


Honolulu Marathon kuulostaa jo nimenä sen verran eksoottiselta, että se kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan seikkailijan ohjelmaan. Maratonseikkailijoiden kaksikko ilmoittautui kisaan Heathrown lentokentällä heti Lontoon maratonin jälkitunnelmissa huhtikuun lopulla. Heti alusta saakka suunnitelmana oli tehdä elämää suurempi seikkailu, sillä Oahun saarella riittää paljon muutakin näkemistä kuin maratonin maisemat. Joulukuun kahdeksantena juostun maratonin oheisohjelmasta kerron kahdessa muussa blogissa, joista ensimmäinen on otsikoltaan Pearl Harbor.

Honolulun maratonin erikoispiirteitä on aamuviiden startti, joka johtuu auringon mukana nousevasta lämmöstä. Käytännössä leppoisassa aamuhämärässä ehtii juosta pari tuntia ennen kuin aurinko alkaa porottaa kiihtyvällä voimalla. Karkeasti arvioituna helleraja menee rikki samaan aikaan, kun aurinko tulee esille. Tämä tarkoittaa sitä, että huippujuoksija selviää matkasta inhimillisissä olosuhteissa, kun taas peruskuntoilija joutuu puolimatkan paikkeilla helteen paahtamaksi.

Honolulun maratonin reitti on miellyttävä, vaikka samaa tieosuutta taivalletaan pitkä noin seitsemän kilometrin pätkä mennen tullen (katso reittikartta). Alkumatkan Downtownin kierroksen jälkeen reitti kulkee Waikikin ja Diamond Headin suuntaan. Noin 12 kilometrin kohdalla alkaa reitin kovin nousu. Jatkossa reitti myötäilee rannan suuntaa länteen Maunalua Bay Beach Parkin maisemiin ja palaa takaisin Waikikin rannan läheisessä puistossa sijaitsevaan maaliin. Viimeiset kiusaukset ovat vajaat pari mailia ennen maalia Diamond Head -tulivuoren kohdalla olevassa nousussa, joka puristaa juoksijasta viimeiset voimanrippeet.

Tapahtumana Honolulun maratonista jäi pelkästään positiivista sanottavaa. Tapahtuma on osallistujamäärältään mittava, sillä maaliin selvisi tällä kertaa 18 804 täyden maratonin juoksijaa. Huolto toimi erinomaisesti ja tunnelma reitillä oli miellyttävä. Aamuyön pimeydessä tapahtunut startti loi kisaan erikoisen tunnelman ensimetreistä lähtien, ja auringonnousun saattoi aistia lämpönä iholla ja hienona maiseman valaistumisena. Muutamaa nousua lukuun ottamatta reitti on hyvin tasainen, joten laadukkaan ajan juokseminen on mahdollista.

Tällä kertaa maratonin rasitus ei ollut maksimaalinen, sillä juoksu kulki mukavasti vielä seuraavanakin päivänä, jolloin ohjelmassa oli lepotilassa olevan tulivuoren, Diamond Headin valloitus. Lenkin reitti kulki kaupungin halki maratonin loppuosalle (Diamond Head Road) ja jatkui aina vierailijakeskukseen saakka. Matkaa kertyi kymmenkunta kilometriä. Perillä odotti pari mukia kylmää ananasmehua. Sen jälkeen nousimme huipulle tietä, vuoripolkua, tunnelia ja portaita pitkin. Eteneminen ylös sujui reippaasti kävellen.

Diamond Head komeine kraatereineen kuuluu maailmanperintökohteisiin, ja auringonpaisteisena päivänä näkymä huipulta oli todella hieno varsinkin kaupungin suuntaan. Maisemien ihailun ja valokuvien ottamisen jälkeen laskeuduimme alas. Paluumatka kaupunkiin sujui reippaasti. Reitin varrella saattoi muun muassa tutustua Afganistanissa kaatuneiden sotilaiden (Operaatio Red Wings 2005) muistomerkkiin ja katsella surffareita sinisellä merellä.

#HonoluluMarathon #Oahu #Downtown #Waikiki #DiamondHead #MaunaluaBayBeachPark

0 katselukertaa