Vierailu Marathonin legendan syntysijoilla

19.10.2019

Lokakuun kymmenentenä taivas oli Kreikan Olympiassa pilvinen. Juoksin aamulenkillä puolen tunnin mutkan Olympian arkeologisella museolla, jossa kävin ottamassa valokuvan antiikin kisa-aluetta kuvaavasta pienoismallista. Se oli jäänyt tekemättä edellisen päivän vierailulla kännykän akun loputtua. Virkistävän aamulenkin jälkeen pakkasin kamppeeni hotelli Olympic Torchissa ja suuntasin vuokra-autolla kohti toista urheiluhistorian kannalta tärkeää kohdetta.

 

Noin 335 kilometrin ajon jälkeen olin Marathonin kaupungissa, josta maratonjuoksu on saanut nimensä. Pikkukaupungissa sijaitsee myös maratonjuoksun museo, joka kertoo urheilulajin tarinan antiikin ajoista meidän päiviimme. Näillä seuduilla kreikkalaiset joukot löivät persialaiset maahantunkeutujat Marathonin taistelussa vuonna 490 ennen ajanlaskumme alkua. Legendan mukaan taistelun ratkettua voitonsanomaa lähti viemään noin 40 kilometrin päähän Ateenaan ammattijuoksija Feidippides, joka kuoli päästyään perille ja kerrottuaan triumfista.

 

Feidippideen tarinasta on antiikin historiankirjoituksessa monta versiota. Herodotoksen mukaan ateenalaiset lähettivät ennen taistelua Feidippideen ilmoittamaan 225 kilometrin päähän Spartaan persialaisten saapumisesta. Herakleideen ja Plutarkhoksen mukaan ensimmäisen maratonjuoksijan nimi olikin Thersippos: hän juoksi Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta ja kuoli saavuttuaan perille. Myöhemmin Lukianos kertoi saman version, mutta hän oli vaihtanut juoksijan nimen Feidippideeksi.

 

Maratonjuoksun legenda nousi uudelleen valokeilaan vuonna 1876, kun englantilainen Robert Browning kirjoitti kuuluisan runonsa Pheidippides. Nykyaikaisen maratonin isänä voidaan kuitenkin pitää ranskalaista filologia Michel Bréalia, joka esitti ystävälleen ja kansainvälisen olympialiikkeen isälle, Pierre de Coupertinille idean legendaarisen juoksun sisällyttämisestä ensimmäisten nykyaikaisten olympiakisojen ohjelmaan.

Ensimmäinen maratonkilpailu juostiin 10. maaliskuuta 1896. Noin 40 kilometrin reitti kulki Marathonista Ateenaan ja nopeimmin sen taivalsi Charilaos Vasilakos ajalla 3 tuntia 18 minuuttia. Viidenneksi tuossa kreikkalaisten karsintakilpailussa sijoittui Spridon Louis, joka voitti tasan kuukautta myöhemmin ensimmäisen olympiamaratonin ajalla 2 tuntia 58 minuuttia.

 

Ateenan kisojen jälkeen maratonin mitaksi vakiintui noin 40 kilometriä tai noin 25 mailia. Lontoon olympiakisoissa vuonna 1908 maratonreitin alkuperäinen mitta oli aluksi 26 mailia. Tuolloin siniveriset esittivät kuitenkin vaatimuksen, että maali olisi kuningattaren aition edessä stadionilla. Näin reitin pituudeksi tuli 42 kilometriä ja 195 metriä. Vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) virallisti matkaksi Lontoon 1908 olympiakisan mitan.

 

Suomalaiselle vierailu maratonjuoksun museossa on mielenkiintoinen kokemus, sillä esillä ovat varsin näyttävästi olympiavoittajat Hannes Kolehmainen (1920) ja Albin Stenroos (1924) sekä Helsingin olympiakisat (1952). Näyttelyesineistä arvokkain on Spiridon Louisin mitali vuoden 1896 Ateenan olympiakisoista. Mielenkiintoinen on myös automatka Marathonista Ateenan kansainväliselle lentokentälle, sillä se mukailee 28 kilometriin saakka reittiä, jolla juostaan Athens Classic Marathon. Reitti on merkitty tiehen sinisellä viivalla.

 

 

 

Jaa!
Please reload

Lue lisää:

Please reload