Paluu Raatteen tielle

17.03.2019

Viime torstaina juoksin vajaan kymmenen kilometrin lenkin tiellä, joka on tullut minulle tutuksi jo 1970-luvulta lähtien Kainuun rastiviikon yhteydessä. Kyseessä on Kuhmontie Suomussalmella. Kuhmontieltä erkanee itärajan suuntaan kuuluisa Raatteen tie, jonka mukaan alueen taistelut vuosina 1939-1940 on nimetty. Näistä teistä on tullut viimeisen 12 vuoden aikana huomattava osa ammattiuraani tietokirjailijana. Olen käsitellyt Raatteen tien taisteluja useammassa kirjassani, joista viimeisin julkaistiin lokakuussa 2018. Tuo kirja kertoo isoisäni tarinan.

 

Tällä kertaa lähdin iltalenkille majatalosta, joka sijaitsee Haukilan vanhalla koululla. Juoksin 4,7 kilometriä Kuomanjoen sillalle ja takaisin. Hölkkäsin alueella, jossa tuhannet ukrainalaiset kokivat lopullisen kohtalonsa hyisessä pakkasessa tammikuun alussa 79 vuotta sitten. Tien varsilla on myös heidän ikuinen leposijansa joukkohaudoissa. Kieltämättä pimeä ilta ja tietoisuus joukkohautojen läheisyydestä loivat lenkille omanlaista historianlehtien havinaa. Erityisen aavemainen tunnelma oli poikkeamallani ukrainalaisten muistomerkillä, joka sijaitsee Haukilassa ihan maantien vieressä. Erään tuttuni mukaan öisin läheiset metsät täyttyvät kuolleiden ukrainalaisten sotilaiden huokauksista.

 

Raatteen tien taistelu oli tammikuun alussa 1940 yksi talvisodan tärkeimmistä käännekohdista, kun puna-armeijan 44. Divisioona pyrki katkaisemaan valtakunnan pohjoisessa kapeimmalta kohdalta linjalla Suomussalmelta Ouluun, jossa oli tarkoitus järjestää suuri voitonparaati Stalinin syntymäpäivän kunniaksi. Jos Suomi olisi murtunut pohjoisessa, olisi itsenäisyys ollut enemmän kuin vaakalaudalla.

 

Taitavan mottitaktiikan, kylmään talveen soveltuvan varustuksen ja hiihtotaidon ansiosta suomalaiset kuitenkin pääsivät nopeasti niskan päälle. Suomalaiset liikkuivat taitavasti järvien jäitä ja metsiä pitkin vihollisjoukkojen sivustoille.

 

Tammikuun alkupäivinä neuvostojoukot olivat sulloutuneet Raatteen tielle. Eversti Hjalmar Siilasvuo käynnisti 5. tammikuuta suomalaisjoukkojen päähyökkäyksen mottiin suljettua vihollisdivisioonaa vastaan, ja taistelun hirvittävä loppunäytös alkoi. Nykyarvion mukaan puna-armeija menetti Raatteen tien taisteluissa 7000-9000 kaatunutta sotilasta. Suomalaisten murskaavan voiton ansiosta Raatteen tiestä tuli osa kansallista mytologiaa. Samalla se on kansainvälisesti tunnetuin suomalaisten käymä yksittäinen taistelu.

 

Juoksin Raatteen maratonin Laakson Jarin kanssa vuonna 2017. Maratonseikkailujen ideana on ollut juosta maratoneja, joiden taustalla on eksotiikkaa tai jokin erikoinen tarina. Sellaiset tapahtumat vetävät yleensä puoleensa koko joukon kansainvälisiä seikkailijoita, jotka ovat kiinnostuneet kokemaan jotain muutakin elämystä kuin 42 195 metrin haasteen. Siksi olemme juosseet muun muassa savannilla, Kiinan muurilla ja Riossa. Sen vuoksi myös Raatteen maratonilla olisi edellytyksiä kasvaa nykyistä huomattavasti suuremmaksi tapahtumaksi. Erikoinen tarina kiinnostaa aina.

 

 

 

 

 

 

Jaa!
Please reload

Lue lisää:

Please reload