Maineensa veroinen Kanarian klassikko

10.12.2016

Lanzarote on Kanarian saarten maratonien klassikko, joka vetää vuodesta toiseen koko joukon suomalaisia puoleensa. Nimekkäin suomalaisjuoksija oli Annemari Kiekara (o.s. Sandell), joka sijoittui naisten puolimaratonilla kolmanneksi ajalla 1.22.38.

 

Lanzaroten maratonreitti juostaan Costa Teguisesta Arricifen kautta Puerto del Carmeniin ja takaisin. Edestakaisin juostava reitti on varsin monesti tylsä, mutta Lanzaroten tapauksessa upeat maisemat takaavat sen, että näkemistä riittää molempiin suuntiin. Reitin ylivoimaisesti hienoin osuus sijoittuu 10-32 kilometrin välille, jossa kuljetaan pitkin rantaviivaa. Merinäkymä on ajoittain suorastaan lumoava, ja kevyen liikenteen väylän pienet nousut piristävät juoksua. Oman erikoisuutensa tällä osuudella luo Arrecifen lentokenttä, jonka välittömästä läheisyydestä reitti kulkee ennen 21,1 kilometrin kääntöpaikkaa. Viereen laskeutuvat tai ilmaan nousevat matkustajakoneet tekevät juoksijaan vaikutuksen.

 

Puolimaraton lähtee Puerto del Carmenista ja päättyy Costa Teguiseen. Myös se tarjoaa juoksijalle mielenkiintoisen elämyksen. Sen sijaan reitiltään tylsin vaihtoehto on Arrecifesta lähtevä kymppi, joka on samalla myös maratonin loppuosa. Viimeisellä kympillä reitti mukailee rantaviivaa vain ajoittain ja muistuttaa jopa tavallista kaupunkimaratonia. Neljäntenä vaihtoehtona on viiden kilometrin matka, joka sijoittuu myös täyden maratonin ja puolimaratonin loppuun.

 

 

Tänäkin vuonna helleraja meni maratonilla rikki, minkä ansiosta nestehukan ehkäisemiseen piti kiinnittää paljon huomiota. Kokeneet järjestäjät olivat varautuneet tilanteeseen hyvin, sillä vettä oli tarjolla peräti 16 huoltopisteessä (kahdeksan huoltopistettä molempiin suuntiin). Puolessa huoltopisteistä oli tarjolla myös kiinteää energianlähdettä. Huollosta maratonin onnistuminen ei siis ainakaan jäänyt kiinni. Kuumuuden lisäksi Lanzaroten maratonin ominaispiirteisiin kuuluu monesti voimakas tuuli, joka kuitenkin tällä kertaa kohteli juoksijoita leppoisasti.

 

Seikkailijamme Jari juoksi täyden maratonin ja antoi tapahtumalle kehuja hyvistä järjestelyistä sekä kannustavasta tunnelmasta. Valokuvasin Jarin 32 kilometrin kohdalla ja mies näytti harvinaisen hyvinvoivalta kuumuudesta huolimatta. Jarin puheiden perusteella loppu oli ollut raskas, mutta maalissa hymy irtosi maireasti mitali kaulassa.

 

Tästä maratonseikkailusta on harvinaisen paljon omia juoksukuvia, mille on yksinkertainen selitys. Minulla jäi valokuvaamiseen hyvin aikaa, sillä kävin hölkkäilemässä ainoastaan kympin kisamatkan, mikä oli nykykunnossa järkevä vaihtoehto. Lähes koko vuoden vaivannut akillesjännevamma vei varsinkin loppuvuoden treeneistä veronsa, joten täyden maratonin urakoiminen olisi ollut turhan raju rasitus (puolimaraton oli matkan vaihdon hetkellä marraskuun lopulla täynnä).

 

Kympin startti oli neljä tuntia maratonin lähdön jälkeen, joten pääsin ensimmäistä kertaa seuraamaan kansainvälistä maratonia muualtakin kuin asfaltin perspektiivistä. Lisäksi kävimme pyöräilemässä maratonreitin kisan jälkeisenä päivänä, jolloin rantaviivan maisemallista kauneutta oli aikaa tarkastella paremmin.

Jaa!
Please reload

Lue lisää:

Please reload