Harvoin peräkkäisten päivien aamulenkeillä on niin paljon eroa tunnelmassa kuin kuluvan viikon torstaina Norjan Kirkkoniemessä ja keskiviikkona Venäjän Zapoljarnyissa. Linnuntietä paikkakuntien välillä on alle 50 kilometriä, mutta miljööt ovat monella tapaa kuin eri planeetalta.
Kirkkoniemessä juoksin aamulenkin pääosin pitkin Jäämeren rantaa, joka antoi arktisen herätyksen kevyen tihkusateen kera. Lämmintä oli viitisen astetta ja shortseissa hölkätessä uni karisi ilmeestä parissakymmenessä minuutissa. Pohjoisen asukille Kirkkoniemi on suorastaan ihanteellinen ympäristö, sillä ilma on luonnollisen raikasta. Lisäksi maastosta löytyy monenlaisia vaihtoehtoja vaativampaankin makuun - näissä maisemissahan harjoitteli aikoinaan muun muassa kirkkoniemeläinen mestarihiihtäjä Vegard Ulvang.
Edellisenä aamuna olin hölkännyt pienen herättelyn Zapoljarnyissa, joka on venäläisten 1950-luvulla Petsamoon perustama kaupunki. Zapoljarnyissa edelleen Neuvostoliiton ajassa elävä kaivosteollisuus pukkaa piipuistaan ilmaan niin paljon rikkidioksidia, että sen tuntee konkreettisesti silmissä ja hengityksessä. Maisemaan luovat karun leimansa kuolleet alueet, joista aluskasvillisuus on kokonaan kadonnut. Tihkusateessa maisema näytti harvinaisen ankealta.
Hyvin erilaiset aamulenkit liittyivät ekskursioon, jonka tein neljän hengen seurueessamme Petsamoon ja Kirkkoniemeen. Tutustuin maastoihin, jotka tulevat lukijoille tutuiksi tulevassa kirjassani Kaksintaistelu lumessa – Lapin talvisota 1939-1940. Sotahistorian kannalta Petsamo oli tärkeässä roolissa nikkelikaivoksensa ansiosta ja sen vuoksi minäkin suuntasin vuosina 1920-1944 Suomeen kuuluneeseen maakuntaan. Tavalliseen tapaani yhdistin työmatkaan liikuntaharrastukseni, sillä uuteen paikkakuntaan tutustuu parhaiten lenkkeilyn merkeissä.
Lopuksi annan vielä pienen eksoottisen vinkin liittyen erikoisiin lenkkimaastoihin, joissa vierailin ekskursion paluumatkalla. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa saksalaiset rakensivat Tankavaaran korkeudelle Schutzwall-nimisen laajan puolustusaseman, jonka tehtävänä oli turvata nikkelikuljetusten jatkuminen Petsamosta Saksaan. Nykyään Schutzwallin jäänteisiin voi tutustua luontopolulla, joka sopii hyvin myös polkujuoksun harrastajalle lyhyeksi kuuden kilometrin lenkiksi.